KESTÄVÄ KEHITYS

 

MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS ?

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.

Maailmanpankin pääjohtaja Ismail Serageldin muotoili kestävän kehityksen määritelmän talouspoliitikoille ymmärrettävään muotoon seuraavasti: "Kestävä kehitys tarkoittaa sitä että jätämme tuleville sukupolville yhtä paljon mahdollisuuksia kuin meillä on ollut, ellei jopa enemmän"

Ekologinen kestävyys

Kestävän kehityksen perusehtona on biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. Kansallisten toimien lisäksi kansainvälinen yhteistyö on hyvin keskeisessä asemassa pyrittäessä ekologiseen kestävyyteen. Tärkeää on myös haittojen synnyn ennalta estäminen ja haittojen torjuminen niiden syntylähteillä. Lisäksi haittojen kustannukset peritään mahdollisuuksien mukaan niiden aiheuttajalta. 

Ilmasto

Ihmisen toiminta lämmittää ilmastoa, ja lämpenemisen seuraukset ovat vakavia. YK:n ilmastoneuvotteluissa on asetettu tavoitteeksi maapallon keskilämpötilan nousun rajaaminen alle kahden asteen ja pyrkiä pitämään se alle 1,5 asteen. Rajan sisällä pysymiseksi tarvitaan voimakkaita ja nopeita päästövähennyksiä. Hillintätoimista huolimatta ilmasto lämpenee, joten muutokseen on myös sopeuduttava.

Luonto ja vedet

Monimuotoinen luonto ja elinvoimaiset vesistöt ovat ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin perusta sekä edellytys kaikelle yhteiskunnan toiminnalle.

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen

Ihmisten ja luonnon hyvinvointi vaatii myös hyvää elinympäristöä. Ilmansuojelulla pyritään parantamaan ihmisten hyvinvointia sekä turvaamaan ympäristön hyvä ilmanlaatu, sekä turvaamaan luonnon monimuotoisuus ja ehkäisemään ekosysteemin happamoitumista ja rehevöitymistä. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi on tärkeää pyrkiä kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin. Ympäristövahinkojen ehkäiseminen on täkeässä roolissa.

Luonnon moni­muotoisuus ja luonnon­suojelu

Luonnon monimuotoisuutta on suojeltava ja ylläpidettävä, jotta elämän edellytykset maapallolla voidaan turvata. Suojelua tarvitaan, sillä monet eliöt ja elinympäristöt ovat uhanalaistuneet ihmisen aiheuttamien haitallisten muutosten vuoksi. Luonnon monimuotoisuutta turvataan rauhoittamalla luonnonsuojelualueita sekä suojelemalla luontotyyppejä ja eliölajeja.

Vesien- ja merten­suojelu

Vesien- ja mertensuojelun tavoitteena on, että merien sekä jokien, järvien ja pohjavesien tila on vähintäänkin hyvä.

Taloudellinen kestävyys

Taloudellinen kestävyys on sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Kestävä talous on edellytys yhteiskunnan keskeisille toiminnoille. Siihen pitkäjänteisesti tähtäävä talouspolitiikka luo otolliset olosuhteet kansallisen hyvinvoinnin vaalimiselle ja lisäämiselle.

Kestävällä pohjalla oleva talous helpottaa myös kohtaamaan vastaan tulevia uusia haasteita, kuten väestön ikääntymisestä aiheutuvia kasvavia sosiaaliturva- ja terveysmenoja. Kestävä talous on sosiaalisen kestävyyden perusta. Sosiaalista kestävyyttä vaalivat mekanismit taas auttavat osaltaan lievittämään niitä vaikeuksia, joita nopeasti muuttuvassa maailmantaloudessa voi syntyä.

Kiertotalous

Tärkeä ja tavoittelemisen arvoinen asia on tehdä kiertotaloudesta talouden uusi perusta, jossa tuotanto ja kulutus mahtuvat maapallon kantokyvyn rajoihin. Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja hillitä ilmastonmuutosta ja pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Kiertotaloudessa luonnonvaroja käytetään kestävämmin ja ne pysyvät kierrossa pitempään ja turvallisesti.

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys

Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä keskeisenä kysymyksenä on taata hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Yhä jatkuva väestönkasvu, köyhyys, ruoka- ja terveydenhuolto, sukupuolten välinen epätasa-arvo sekä koulutuksen järjestäminen ovat maailmanlaajuisia sosiaalisen kestävyyden haasteita, joilla on merkittäviä vaikutuksia ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Näihin haasteisiin vastaaminen vaatii suuria ponnistuksia sekä yksittäisiltä valtioilta että kansainväliseltä yhteisöltä.

Kestävään kehitykseen vaikuttaa olennaisesti se, kuinka taloudellinen ja muu yhteiskunnan kehitys edistää maan asukkaiden hyvinvointia. Kansalaisten perushyvinvointi on yksi tärkeä edellytys ekologisen kestävyyden edistämiselle ja sen yhteiskunnalliselle hyväksyttävyydelle.